Taas satulassa

Ollaan tarhailtu viime päivät, paitsi launtaina kävin juoksuttamassa kentällä. Iivana oli kovin taitava, paitsi vasemmassa kierroksessa haluaa lähes kokoajan pienentää ympyrää. Yleensä laitankin ulkosivuohjan pari reikää lyhyemmälle kuin sisäsivarin, mutta tässä on tietysti ongelmana se, että liikkuu sisälapa edellä eikä taivu oikein ympyrälle. No, pienin askelin yritetään edetä tässä(kin) asiassa.

Sunnuntaina ohjasajoin Vappea pihamaalla. Pujoteltiin tötsiä käynnissä ja ravissa. Hauskaa oli! Ja ponikin taisi tykätä liikunnasta.

Tänään kävi polte liian kovaksi ja oli pakko kiivetä Iivanan selkään! Ruuna yllätti olemalla kovin lunkisti. Mentiin kentälle jumppaamaan kylkiä ja ravailtiin maapuomeja. Muutaman kerran hakeutui itse pidemmälle kaulalle ja venytti selästä asti pyöreämmäksi. Ja löydettiin kadoksissa ollut laukka :) Tehtiin useita laukannostoja ympyrällä ja kehuin vuolaasti aina, kun laukka nousi.
Iivana on ollut ehkä jostain jumissa, koska aiemmin suht helposti nostettavissa ollut vasenlaukka on ollut ihan hakusessa jo kuukauden (?) ajan. Ei ole maastossakaan halunnut nostaa laukkaa vaan painelee ravuriravia mieluummin.
Olisi mukava päästä loikkimaan pikkuesteitä, kun niistä Iivana tykkää! Tarviin ehdottomasti puominnostajan mukaan, kun aluksi Iivanalla on hieman laiskat lapaset.
Kävin ostamassa ihan kunnon estepuomeja jo aikaa sitten, mutta ne odottavat maalia pintaan. Ja niistä olisi tarkoitus tehdä kavalletteja. Ne on käteviä, kun samassa "esteessä" on monta eri vaihtoehtoa: maapuomi, korotettu puomi ja pikkueste.

Kävin hankkimassa talliin ötökkäansan, kun polttiaiset seuraa hevosia talliin asti. Vappea hieman jännitti, kun  karsinan nurkalla risahteli ötököiden lentäessä siniseen valoon. Iivana ei ihmetellyt laitetta ollenkaan.
Kesällä meidän tallissa ei ollut kärpäsiä lainkaan. Ei tietysti haittaa, mutta aika outoa, kun yleensä ovat tallin vakiokalustoa.

Huomenna ollaan menossa moikkaamaan Ossia! Onkohan se jo unohtanut meidät... Ossi on kuulemma pörhistellyt kaikille hevosille ja leikkinyt oria, mutta nyt onneksi on rauhoittunut.
Satula, jonka hankin muutama kuukausi sitten Ossille, onkin liian suora rungoltaan. Vaikka silloin istui selkään hyvin. Eli jos sitä ei saa toppaamalla täytettyä, niin alkaa taas maailman rasittavin projekti! Onneksi Iivanalle löytyi ihan huippuihana ja istuva satula, jota odoteltiin Englannista 1½ kuukautta, mutta kannatti odottaa.